Paraisten kaupungin Lemlahdensaaren poh-joisosassa sijaitseva Qvidjan (suom. Kuitian) kivilinna on vanhin Suomessa säilynyt kartano. Sen rakentamisen pani alulle valtaneuvos Joachim Fleming oletettavasti 1480-luvulla. Jo aiemmin Kuitia mainitaan asuttuna kartanona 1400-luvun alussa. Sen varhaisin tunnettu omistaja oli Turun piispa Maunu Tavast.

Maantieteellisesti Kuitia sijaitsee 400 metriä merestä, Pito sund -salmesta. Kivilinna rakennettiin niinä levottomina aikoina, jolloin juutit purjehtivat ja ryöstivät Suomen rannikkoa. Sillä on varmasti ollut myös puolustuksellinen tarkoitus. 

Qvidja on kolmikerroksinen luonnonkivistä muurattu rakennus. Eteläpäässä on poikittain kivinen siipirakennus, joka on ilmeisesti rakennettu samaan aikaan päälinnan kanssa, mutta josta mahdollisesti on myöhemmin purettu kaksi ylintä kerrosta.

Linnan rakennutti valmiiksi Joachimin poika, amiraali ja valtaneuvos Erik Fleming. Nykyisen ulkomuotonsa linna sai 1770-luvulla, kun Qvidjan omistajana vaikutti apteekkari Lars Henrik von Mell.

Tilan uusi, kivilinnan lähellä sijaitseva päärakennus, on rakennettu 1700- ja 1800-luvuilla. Kartano on ollut jatkuvasti asuttuna, ja se oli af Heurlin -suvun omistuksessa 1800-luvulta 2010-luvulle. Viimeksi kartanon omistajana oli agronomi ja maatalous-yrittäjä Anders af Heurlin. Maatilalla on yhteensä 250 hehtaaria viljelysmaata.

Cargotecin suuromistaja Ilkka Herlin osti puolisonsa Saara Kankaanrinnan kanssa Qvidjan tilan vuonna 2014

Tilan historia jatkuu elävänä maatilana. Se hankittiin pilot­ti­ti­laksi, jolla voitaisiin kokeilla ravin­teita kier­rät­tävää, Itämerta kuor­mit­ta­ma­tonta ja hiiltä ja muita päästöjä sitovaa maan­vil­jelyä. Hankkeet tilalla herättävät maailmanlaajusta huomiota.

Paljon nähneestä, yli puoli vuosi­tu­hatta paikallaan seis­seestä linnasta tulee kestävän ja nyky­ai­kaisen maa- ja metsä­ta­louden symboli.

Tilan päätuote on biome­taani, jota valmis­tetaan uusissa ener­gia­tuo­tan­to­lai­tok­sissa. Tilan lämpö, sähkö, lannoitteet ja liiken­ne­polt­toaine saadaan omasta bioener­giasta.

Qvidjassa luodaan tilaa mahdol­li­simman suurelle elon­kir­jolle maan päällä ja alla. Kaikki siellä tehdään luonnon moni­muo­toi­suutta vaalien.